Ja yhdessä olemme enemmän... Tätä kirjoittaessa mietin tilanteita menneiltä kursseilta, hymy huulillani ja nauruhermot herkässä, oikein hyvällä tavalla ja kaikkia meitä arvostaen.

Läsnäolo hetkessä on helppoa ja samalla niin vaikeaa. Kuinka usein sitä huomaa olevansa ajatuksissaan joko menneessä tai tulevaisuudessa. Emme useinkaan ole läsnä itsellemme tai sitten toisillemme. Luonto ja eläimet ovat meille hyviä opettajia läsnäolon taidossa. Ja elämän hyväksymisessä sellaisena kuin se on.