Kirjoitan blogiani lähinnä omaksi huvikseni ja ajatuksien herättämiseksi. En suinkaan ole välttämättä oikeassa, eikä se ole tärkeää. Lukijan kannattaa pitää oma totuus, sitä en halua muuttaa. On hyvä, että on ajattelua, ja että se kehittyy. Kirjoitan lähinnä vinkkejä, myös ihan asiaakin saattaa joskus tulla. Ihmisen hyvinvointi, luonto, luovuus ja pysähtyminen ja itsen kuuntelu ja itsensä kehittäminen ovat näissä kirjoituksissa olennaisina teemoina. Avoimin mielin... Otan mielelläni vastaan palautetta ja sitä voi lähettää vaikkapa Ota yhteyttä -sivun kautta.
Olen samanlainen kuin kissani.
Me ollaan täällä kuin kesäihminen tai kesäkissa. Minä ja kissani.
Joka aamu toinen kissani haluaa ulos ja odottaa, että pääsisi juoksemaan metsään. Ei haittaa, että kissalla ikää on jo 15 vuotta. Siis tulee täyteen kuun lopussa. Joka aamu hän oven avauduttua ihmettelee, että miten se on mahdollista, miten se voikaan olla mahdollista, että vieläkin on lunta. Lunta on ollut jo todella kauan, eikö pitäisi olla jo kesä? Eikö ole aika jo jahdata hiiriä?
Ja uusi päivä, ehkä vähän lämpimämpi, ja taas... Vielä on aivan liikaa lunta. Ja tämä jatkuu, aamusta toiseen. Aina vaan lunta. Lunta....
Miten sitä voi kissa tai ihminen ymmärtää, että täällä on. Entisellä kotipaikkakunnalla on jo melkein kesä. Ja täällä ovat hiihtoladut parhaimmillaan...
Toinen kissani ei talvesta piittaa. Käy varmuuden vuoksi aina hiekkalaatikolla. Sitten vasta ihan kesällä uskaltaa mennä ulos.
Myös luonto ja puut ovat kärsineet lumikuormasta. Moni puu on katkennut, kun lumikuorma oli jo liian painava. Onneksi lumet ovat nyt puista hävinneet ja luonto selviää sittenkin.
Onneksi valo lisääntyy päivä päivältä ja auttaa uskomaan, että kyllä se kevät sulattaa lumen ja kesä tulee kuitenkin...
Tulin viime kesänä Lappiin etsimään itseäni ja olemaan rauhassa yksin. Käsittelemään itsessäni sitä, mitä käsiteltävissä on. Testaamaan itse sitä, mitä opettaa ja kertoo muille. Ja niin on tapahtunutkin. Olen ollut enemmän erakoitunut muista ihmisistä kuin koskaan aikaisemmin. Hyvällä tavalla. Ei ole tarvinnut yrittää järjestää omaa aikaa, kun sitä on ollut runsaasti. Ajoittain olen kokenut jopa tylsistymisen hetkiä.
Ja mitä olen oppinut.
Olen sittenkin sosiaalinen ihminen. Kaipaan ystäviä.
Että kun on yksin, voi kokea olevansa yhtä kaiken kanssa. Ja kissojen kanssa ei ole koskaan yksin. Kissojen maailma on ihana läsnäolon ja levon valtakunta.
Tylsistymisen jälkeen iskee luovuus ja ilo. Olen nauttinut siitä todella!
Luonto on aina ystävä, turva, se luotettava. Ja kaamos on pitkä, ainakin etelän tytölle.
Ja, että asiakkaat ja uudet ja vanhat ystävät täällä ovat aivan ihania, ovat tuoneet erilaista näkökulmaa tähän omaan, pieneen elämään.
Ja, että ihmisten, hyvien ihmisten luo on upea palata!
Kiitos ystävät rakkaat! Ihanaa, että osa teistä on jaksanut vielä pitää yhteyttä. Kohta näemme taas!
Mitä intuitio on ja miten sitä voi kehittää? Miten intuitiota estäviä tekijöitä voi käsitellä? Miten voi olla intuitiivinen, avoin ja luottavainen? Voimme kurottaa kohti intuitiota tai käsitellä sen tiellä olevia esteitä.
Voimme kurottaa intuitiivisuutta kohti esimerkiksi antamalla itselle aikaa, meditoimalla, tekemällä asioita, joista saa energiaa. Monet meistä rentoutuvat tai meditoivat säännöllisesti; avautuvat ja maadoittuvat luonnossa tai henkisessä ryhmässä, jossa energiat moninkertaistuvat. Intuitio on myös oikean aivopuoliskon kehittämistä, harjoittelemista. Monesti intuitio toimii parhaiten, kun keskitymme johonkin yksinkertaiseen eli kun laitamme "vasemman aivopuoliskon töihin". Kun vaikka neulomme, kävelemme, tiskaamme astioita tai silitämme pyykkejä, niin saamme hyviä ideoita, muistamme jotakin tärkeää.
Intuitio saa tilaa kun keskittyy positiivisiin asioihin, suojautuu liialta sähköltä, melulta, kiireeltä ja ajatus- tai tietotulvalta. Voimme tietoisesti kehittää oikeaa aivopuoliskoamme tai ylittää mukavuusaluettamme. Kaikista näistä saamme enemmän näkökulmia, uusia ajatus- ja käyttäytymismalleja. Vapaus stressistä ja kiireestä vapauttaa meitä, antaa alitajunnalle mahdollisuuksia tuoda uutta, muokata vanhaa paremmaksi. Eli järjestä itsellesi stressivapaa elämä, ja intuitio kasvaa! Monesti helpommin sanottu kuin tehty tässä yhteiskunnassa.
Osin intuition kehittäminen on helppoa - tai sen pitäisi olla. Olla avoin ja keskittynyt, läsnä oleva tässä hetkessä. On välillä haastavaa huolehtia riittävästä unesta, liikunnasta, ruokaryhmin noudattamisesta ja terveellisten ravintoaineiden saannista. Monesti luonto, eläimet ja luovuus ja yhteys toisiin ihmisiin ovat apuna, kun omasta hyvinvoinnista ei ole ehtinyt tai jaksanut tarpeeksi hyvin huolehtia. Kehon kuuntelun opettelu on yksi avainasioita. Myös hoidot, erityisesti energiahoidot ovat monesti auttaneet pysähtymään ja huomaamaan tilanteen selkeämmin.
On mahdollista käsitellä sisäisiä esteitä intuition kehittämiseen ja ihmisenä kasvamiseen. Jokaisella meillä on tunnekuormaa tai traumoja, jotka keho muistaa. Ne ovat esteenä intuition, ilon ja myötätunnon vapaalle käytölle. Tunnistat tunnekuormaasi, kun arvostelet muita tai ihailet heidän piirteitään. Nämä kaikki puolet ovat myös itsessäsi. Tunnekuorman käsittely, negatiivisten tunteiden käsittely ja hyväksyminen ovat avainasemassa. Monet harjoitukset tai irtipäästämisen menetelmät voivat olla apuna.